KAMBODZA, KOH RONG: TROOPPISTA TUNNELMAA JA NETIN KAUHUTARINOITA
Suunnitellessamme lähtöä Phnom Penhistä kohti Koh Rongin saarta, kävimme kysymässä paikallisesta matkatoimistosta, mikä olisi tulvavesien tilanne Sihanoukvillessä (eli pääsisimmekö Koh Rongille). Saimme vastauksen, ettei Sihanoukville ollut enää pahasti tulvavesien peitossa ja yhteydet Koh Rongille olivat auki. Jes! Ostimme minivanikyydityksen Sihanoukvilleen aiemmin hyväksikokemaltamme Post Office Minivan yhtiöltä, mutta tällä kertaa matka oli kaikkea muuta kuin hyvä...
Minivanin kuljettaja ajoi kuin kaistapää, kaasu ja töötti pohjassa ohittaen JOKA IKISEN tielläkulkevan aggressiivisen tööööötin säestämänä. Ihan sama oliko kyseessä kävelijä, auto, lehmä, rekka tai skootteri, ohi mentiin ja täysiä. Kuski puhui samalla puhelimeen ja vastaantulijat painoivat tööttiä ja välkyttelivät valoja. Sillä hetkellä en ihmetellyt yhtään liikennekuolemien olevan suurin kuolinsyy Aasiassa! Ihme ja kumma, pääsimme ehjinä perille Sihanoukvilleen, josta hyppäsimme helpottuneena lautan kyytiin kohti Koh Rongin saarta. Lautan lähtiessä liikkeelle lautan perä kolahti satamalaiturin betoniin, mutta se ei tuntunut miltään verrattuna minivanin menoon.
Emme olleet juuri perehtyneet Koh Rongin saareen ennen sinne tuloamme, emmekä olleet varanneet mitään majoitusta etukäteen. Jäimme Koh Touchin kylään ja istuimme rantahietikolla olevaan ravintolaan syömään. Rannalla soi musiikki ja meri oli nenän edessä, aah!
Ravintolan yhteydessä oli myös bungaloweja vuokralla hintaan 20$ yö, jonne päädyimme majoittumaan. Paikan nimi oli Smile Bungalow. Paikka oli tosi jees ja me saimme kolmen hengen bungalowin kahdella tuulettimella, joten tilaa ja tuuletusta ainakin riitti! :D
Bungalowin seinillä juoksenteli siellä täällä pieniä gekkoja ja muutama eksyi sisälle bungalowiimme. Iltaisin gekot kerääntyivät kattolamppujen läheisyyteen saalistamaan iltapalaa. Bungalowin lattialautojen välistä paistoi päivänvalo ja osa bungalowin seinistä oli tehty palmunlehdistä. Jokainen aamu alkoi heräämisellä kukonlauluun kello 6 reikä reikä.
Koh Touchin kylä on pieni ja siellä asuu paikallisia, jotka hankkivat elantonsa kuka milläkin. Kylässä on ravintoloita, kahviloita, matkatoimistoja, muutama rantabaari, ruokakauppoja sekä hierontapaikka. Kylän kaduilla juoksenteli paikallisia lapsia, rantahiekkaa pitkin ajoi skoottereita, miehet lähtivät iltaisin merelle kalaan ja naiset kulkivat yöasua muistuttavissa vaatteissaan vati pään päällään ja koirat, kissat sekä kukot vilistivät seassa.
Yhtenä iltana lähdimme hohtavien planktonien metsästysretkelle, sillä luimme netistä, että sitä olisi mahdollista nähdä Koh Rongilla iltaisin. Kysyimme majapaikkamme työntekijältä, mistä planktonia näkisi parhaiten. Parhaiten planktonia olisi kuulemma voinut nähdä vuokraamalla veneen ja venekuskin, mutta me emme raaskineet sitä tehdä. Toinen vaihtoehto oli suunnata rannalle nimeltä Police Beach, jonne käppäilimme pimeän viidakkopolun läpi. Tähyilimme aikamme rannalle tuloksetta, kunnes menimme rantabaariin kysymään vinkkiä. Baarimikko kertoi meille, ettei planktonia ole enää mahdollista nähdä rannasta, sillä saarelle on tullut hiljattain 24/7 päälläolevat sähköt, jotka tekevät saaresta liian valoisan planktonien näkemiselle.
Kambodzassa on elokuussa sadekausi ja niin sanotusti low season turistien osalta. Se ei meitä haitannut, sillä oli leppoisaa tutustua saareen ilman että täytyi kulkea kylkikyljessä muiden turrejen kanssa ja vesisade raikasti kivasti kuumaa ilmaa. Toki toivoimme pääsevämme makaamaan laattana rantahiekassa ja nauttimaan auringosta sekä merivedestä, mutta kuultuamme huhua, että Koh Rongin saaren hiekassa on paljon hiekkakärpäsiä, jotka purevat jättäen iholle kipeitä paiseita, jäivät auringonottohaaveet taka-alalle.
Netti on kummallinen paikka, sillä sieltä löytyi myös useita kauhutarinoita siitä, kuinka Koh Rongilla vierailleet matkailijat olivat tulleet kipeiksi uidessaan Koh Rongin merivedessä. Saarella ei kuulemma ole viemärijärjestelmää, vaan kaikki shaiba lasketaan suoraan mereen eikä uimista varsinkaan Koh Touchin kylän läheisyydessä suositella... Ainakin saaren paikalliset lapset leikkivät huoletta sataman rantavedessä, joten tiedä tuosta. Me emme tulleet kipeiksi, mutta emme myöskään uineet meressä. Ihmiset syyttivät saarta myös lukuisista ruokamyrkytyksistään, mikä on hassua, sillä me emme saaneet yhtäainutta vatsanpurua saarella! Jäimmekin miettimään, olisiko parempi kokea asiat kovaa ja kantapään kautta kuin jättää ne tekemättä netistä löytyneiden kauhutarinoiden takia?
Joka tapauksessa, nautimme olostamme saarella. Kävimme ihailemassa Koh Rongin maisemia rinteessä olevalta Skybaarista, jossa oli tunnelmaa.
PS. Jos suunnittelette lähiaikoina matkaa Sihanoukvilleen, kannattaa vaihtaa suunnitelmia. Joka puolella haisi kirjaimellisesti paska ja kadut olivat täynnä roskia ja rakennustyömaita. Emme tiedä johtuiko haju ja roskan määrä kaupungissa hiljattain olleesta tulvasta vai jostain muusta, mutta paikka oli ehdottomasti järkyttävin mesta tähän mennessä. Phnom Penhissä ollessamme jopa kambodzalainen hostellityöntekijä kuitsui paikkaa nimellä shit hole... Kaupungissa ei ole juurikaan mitään aitoa kambodzalaista jäljellä, vaan pelkästään turisteja varten rakennettuja hotelleja ja kasinoita.
PPS. Kyllä suomalainen jätehuolto (ja viemärijärjestelmä) on sitten hieno asia!
Rakkaudella,
Tiia
Minivanin kuljettaja ajoi kuin kaistapää, kaasu ja töötti pohjassa ohittaen JOKA IKISEN tielläkulkevan aggressiivisen tööööötin säestämänä. Ihan sama oliko kyseessä kävelijä, auto, lehmä, rekka tai skootteri, ohi mentiin ja täysiä. Kuski puhui samalla puhelimeen ja vastaantulijat painoivat tööttiä ja välkyttelivät valoja. Sillä hetkellä en ihmetellyt yhtään liikennekuolemien olevan suurin kuolinsyy Aasiassa! Ihme ja kumma, pääsimme ehjinä perille Sihanoukvilleen, josta hyppäsimme helpottuneena lautan kyytiin kohti Koh Rongin saarta. Lautan lähtiessä liikkeelle lautan perä kolahti satamalaiturin betoniin, mutta se ei tuntunut miltään verrattuna minivanin menoon.
 |
| Speed ferry meno-paluu liput Koh Rongille 22$ per nassu |
Ravintolan yhteydessä oli myös bungaloweja vuokralla hintaan 20$ yö, jonne päädyimme majoittumaan. Paikan nimi oli Smile Bungalow. Paikka oli tosi jees ja me saimme kolmen hengen bungalowin kahdella tuulettimella, joten tilaa ja tuuletusta ainakin riitti! :D
Bungalowin seinillä juoksenteli siellä täällä pieniä gekkoja ja muutama eksyi sisälle bungalowiimme. Iltaisin gekot kerääntyivät kattolamppujen läheisyyteen saalistamaan iltapalaa. Bungalowin lattialautojen välistä paistoi päivänvalo ja osa bungalowin seinistä oli tehty palmunlehdistä. Jokainen aamu alkoi heräämisellä kukonlauluun kello 6 reikä reikä.
 |
| Meidän bungalowi |
Koh Touchin kylä on pieni ja siellä asuu paikallisia, jotka hankkivat elantonsa kuka milläkin. Kylässä on ravintoloita, kahviloita, matkatoimistoja, muutama rantabaari, ruokakauppoja sekä hierontapaikka. Kylän kaduilla juoksenteli paikallisia lapsia, rantahiekkaa pitkin ajoi skoottereita, miehet lähtivät iltaisin merelle kalaan ja naiset kulkivat yöasua muistuttavissa vaatteissaan vati pään päällään ja koirat, kissat sekä kukot vilistivät seassa.
Yhtenä iltana lähdimme hohtavien planktonien metsästysretkelle, sillä luimme netistä, että sitä olisi mahdollista nähdä Koh Rongilla iltaisin. Kysyimme majapaikkamme työntekijältä, mistä planktonia näkisi parhaiten. Parhaiten planktonia olisi kuulemma voinut nähdä vuokraamalla veneen ja venekuskin, mutta me emme raaskineet sitä tehdä. Toinen vaihtoehto oli suunnata rannalle nimeltä Police Beach, jonne käppäilimme pimeän viidakkopolun läpi. Tähyilimme aikamme rannalle tuloksetta, kunnes menimme rantabaariin kysymään vinkkiä. Baarimikko kertoi meille, ettei planktonia ole enää mahdollista nähdä rannasta, sillä saarelle on tullut hiljattain 24/7 päälläolevat sähköt, jotka tekevät saaresta liian valoisan planktonien näkemiselle.
 |
| Paikallinen nainen yöasussaan |
 |
| Kyläkauppa |
 |
| Koh Touchin kylän satamaa |
Kambodzassa on elokuussa sadekausi ja niin sanotusti low season turistien osalta. Se ei meitä haitannut, sillä oli leppoisaa tutustua saareen ilman että täytyi kulkea kylkikyljessä muiden turrejen kanssa ja vesisade raikasti kivasti kuumaa ilmaa. Toki toivoimme pääsevämme makaamaan laattana rantahiekassa ja nauttimaan auringosta sekä merivedestä, mutta kuultuamme huhua, että Koh Rongin saaren hiekassa on paljon hiekkakärpäsiä, jotka purevat jättäen iholle kipeitä paiseita, jäivät auringonottohaaveet taka-alalle.
Netti on kummallinen paikka, sillä sieltä löytyi myös useita kauhutarinoita siitä, kuinka Koh Rongilla vierailleet matkailijat olivat tulleet kipeiksi uidessaan Koh Rongin merivedessä. Saarella ei kuulemma ole viemärijärjestelmää, vaan kaikki shaiba lasketaan suoraan mereen eikä uimista varsinkaan Koh Touchin kylän läheisyydessä suositella... Ainakin saaren paikalliset lapset leikkivät huoletta sataman rantavedessä, joten tiedä tuosta. Me emme tulleet kipeiksi, mutta emme myöskään uineet meressä. Ihmiset syyttivät saarta myös lukuisista ruokamyrkytyksistään, mikä on hassua, sillä me emme saaneet yhtäainutta vatsanpurua saarella! Jäimmekin miettimään, olisiko parempi kokea asiat kovaa ja kantapään kautta kuin jättää ne tekemättä netistä löytyneiden kauhutarinoiden takia?
Joka tapauksessa, nautimme olostamme saarella. Kävimme ihailemassa Koh Rongin maisemia rinteessä olevalta Skybaarista, jossa oli tunnelmaa.
 |
| Skybaarin maisemat |
PS. Jos suunnittelette lähiaikoina matkaa Sihanoukvilleen, kannattaa vaihtaa suunnitelmia. Joka puolella haisi kirjaimellisesti paska ja kadut olivat täynnä roskia ja rakennustyömaita. Emme tiedä johtuiko haju ja roskan määrä kaupungissa hiljattain olleesta tulvasta vai jostain muusta, mutta paikka oli ehdottomasti järkyttävin mesta tähän mennessä. Phnom Penhissä ollessamme jopa kambodzalainen hostellityöntekijä kuitsui paikkaa nimellä shit hole... Kaupungissa ei ole juurikaan mitään aitoa kambodzalaista jäljellä, vaan pelkästään turisteja varten rakennettuja hotelleja ja kasinoita.
 |
| Kuvankaunis Sihanoukville |
PPS. Kyllä suomalainen jätehuolto (ja viemärijärjestelmä) on sitten hieno asia!
Rakkaudella,
Tiia
Kommentit
Lähetä kommentti