KAMBODZA, SIEM REAP: LIIKUTTAVAN HYVÄ KOTIMAJOITUS JA UPEITA TEMPPELEITÄ
Bunyong Homestayta pitää entinen munkki James Bun, jolla ei ollut lapsuudessaan paljoa. Hän sai nuorena englannin kielen opetusta paikallisilta munkeilta, joka mahdollisti hänelle turistioppaana ja tuktuk-kuskina työskentelyn. Bun sanoi ajaneensa tuktukia yli kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen hänellä oli rahaa rakentaa talo ja perustaa homestay.
Eikä siinä vielä kaikki, sillä homestayn pitämisen lisäksi Bun auttaa omaa kyläyhteisöään sekä kyläyhteisön lapsia monin eri tavoin, kuten palkkaamalla itselleen työntekijöitä kyläläisten keskuudesta. Kaikista pysäyttävintä oli se, että homestayn pyörittäimisen rinnalla Bun pitää pihapiirissään koulua paikallisille lapsille, jotta kylän lapset saisivat paremmat mahdollisuudet elämään.
Julkinen koulu on kuulemma Kambodzassa todella heikkotasoista, eikä siellä opeteta lainkaan englantia. Useilla kambodzalaisilla perheillä ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuuksia laittaa lapsiaan yksityiseen kouluun, sillä niiden hinnat ovat perheille täysin mahdottomia. Kylän lapset käyvät siis päivisin koulussa ja illalla he tulevat Bunin kouluun opiskelemaan englantia ja tietotekniikkaa. Aikamoista.
Opettajat ovat Kambodzassa heikosti arvostettuja, sillä opettajan minimikuukausipalkka julkisessa koulussa on 250 dollaria... Ei tainnnut Kambodzalainen ura aueta meikäläiselle!
Samaan aikaan meidän kanssa Bunin perheen luona majoittui amerikkalainen perhe. Iltaisin kokoonnuimme yhteiselle illalliselle perheen ja muiden vieraiden kanssa. Bunin äiti kokkasi joka ilta paikallista ruokaa illalliselle, kambodzalainen ruoka on sitten hyvää! Tosin paikallista herkkua eli grillatuja sammakoita ei ollut tarjolla - ja ihan kiva niin... :D Kambodzassa syödään kuulemma myös ankan sikiöitä, mutta onneksi niitäkään ei löytynyt illallispöydästä.
Illallisella kuulimme Bunin tarinoita buddhalaisuudesta ja Kambodzan kulttuurista, joita oli mielenkiintoista kuunnella. Illallisen jälkeen toivotimme hyvät yöt ja saimme halit Bunin 3-vuotiaalta tyttäreltä, aaws! <3 Majapaikassa olisi päässyt pelaamaan myös jalkapalloa kylän lasten kanssa, mutta me jätimme pelit väliin paahtavassa kuumuudessa.
Tulimme alunperin Siem Reapiin Angkorin temppeleiden vuoksi, jonne teimme päiväretken. Ostimme koko päivän mittaisen tuktuk -kyydin Bunin ystävältä, joka ajelutti meitä temppeliltä toiselle. Aluksi ajattelimme, että vuokraisimme homestaysta pyörät, koska ne tulisivat halvemmiksi, mutta pyöriä ei ollut mahdollista enää saada, sillä ne oli juuri lähetetty pois majapaikastamme. Temppelikierroksen päätteksi olimme erittäin tyytyväisiä, ettemme saaneet vuokrattua pyöriä, sillä useilla eri temppeleillä kiertely paahtavassa helteessä oli itsessään jo urheilusuoritus!
Angkorin temppelialue on Kambodzan merkittävin nähtävyys ja temppelit ovat peräisin niinkin kaukaa kuin 1100-luvulta. Paikalliset ovat myös tajunneet temppeleiden arvokkuuden, sillä lippujen hinnat olivat maan muuhun hintatasoon ja meidän reissubudjettiimme nähden melko suolaiset! Yhden päivän lippu maksoi 37 dollaria per nenä, mutta olihan ne nähtävä!
Olimme ensimmäistä kertaa ikinä ulkomailla reissatessamme homestayssa - ja se ehdottomasti kannatti. Tässä majoituksessa rahat todellakin menivät paikallisten hyväksi, eivätkä päätyneet minkään rikkaan ketjuhotellinomistajan taskuun. Jatkossa todellakin mietimme homestayssa yöpymistä sen tutun ja turvallisen hostelli- tai hotellivaihtoehdon sijaan. Tässä vielä linkki Adalmina´s Adventursin blogiin, josta löysin Bunyong Homestayn ja ihastuin kertaheitolla:
https://adalminasadventures.com/paras-majapaikka-siem-reapissa/
Siem Reapista jatkoimme matkaa minivanilla Kambodzan pääkaupunkiin Phom Penhiin. Saimme suosituksen amerikkalaisperheeltä Post Officen minivanista, joilla he olivat tulleet Phnom Penhistä Siem Reapiin. Matka Phnom Penhiin taittui vanilla kätevästi, pysähdyimme välillä syömään ja vessatauolle eikä matka maksanutkaan kuin 7$ per nenä. :)
Rakkaudella,
Tiia
Kommentit
Lähetä kommentti