THAIMAAN BO NOKISTA KAMBODZAN RAJAN YLI - POMMIPELKOA JA KORRUPTION VASTAISTA TAISTELUA

Terveisiä Kambodzasta! :) 

Olemme olleet Kambodzassa nyt 9 päivää. Matkamme Thaimaan pikkukylä Bo Nokista Kambodzan rajan yli oli vähän liiankin jännittävä, mutta perille päästiin!

Bo Nokin kylästä taipaleemme kohti Bangkokia jatkui junalla Hua Hiniin. Bo Nokista ei kulkenut lainkaan junia Bangkokiin, joten meidän piti vaihtaa junaa Hua Hinissä (tai jossain matkan varrella). Alunperin meillä oli tarkoitus pysähtyä Hua Hinissä vain yhdeksi yöksi, mutta tuli hieman mutkia matkaan...

Mitä ne mutkat sitten olivat? Noh, yövyttyämme yhden yön Hua Hinissä, olimme rinkat selässä matkalla juna-asemalle tarkoituksena hypätä Bangkokiin menevään junaan. Juna-aseman kulmilla oli kuitenkin ylläri: poliiseja joka puolella ja tie juna-asemalle suljettu! Yritimme kysyä poliiseilta, mitä täällä oikein tapahtuu. Poliisit eivät kuitenkaan osanneet englantia emmekä me thaita, joten tiedon saaminen tilanteesta oli himppasen vaikeeta! Yksi poliisi osasi kertoa englanniksi, että juna-asema oli kiinni ja toisen poliisin puheesta ymmärsimme sanan pommi...

Pieni paniikintapainen olotila alkoi hiipiä mieleen, kun istahdimme juna-aseman läheiseen kahvilaan miettimään tilannetta. Ööö mitäs nyt?

Olimme varanneet jo majoituksen Bangkokista ja junamme oli lähdössä tunnin päästä. Yritimme kysyä kahvilan pitäjältä, tietäisikö hän mitä juna-asemalla oikein tapahtuu, mutta vastaukseksi saimme, että kuningas on Hua Hinissä...?!

Paniikkia ei yhtään helpottanut se, että kahvilassa istuskellessamme kuulimme yhteensä kolme kovaa pamausta juna-aseman suunnalta eikä se, että Bangkokissa oli muutama päivä sitten ollut useita yksittäisiä pieniä räjähdyksiä (onneksi vain muutama ihminen loukkaantui lievästi...!) Koitimme googlettaa ja etsiä tietoa paikallisista uutisista, mutta netistä ei löytynyt tietoa, joten suuntasimme paikalliseen turisti-infoon, josta kerrottiin että huhun mukaan asemalla on mahdollisesti pommi, mutta varmaa tietoa asiasta ei ole.

Tämän seurauksena jatkoimme tiedustelumatkaamme paikalliselle poliisiasemalle kysymään, onko heillä parempaa tietoa tilanteesta ja että onko junalla ylipäänsä turvallista matkustaa. Poliisiasemalla meille kovasti vakuuteltiin, ettei mitään pommia ole ollut, mutta myös samaan aikaan meitä neuvottiin ottamaan minivani Bangkokiin junan sijasta... 


Ööö okei..? 

Tästä päättelimme, että on parempi jäädä vielä yhdeksi yöksi Hua Hiniin odottamaan tilanteen rauhoittumista sekä katsoa tilannetta uudelleen seuraavana päivänä...

Vielä samaisena iltana saimme uutisista selville, että kyseessä oli ollut pommiepäily, mutta mitään pommeja ei ollut löytynyt. Juna-aseman parkkipaikalla oli ilmeisemmin ollut kolme epäilyttävää skootteria, joiden mahdollisesti epäiltiin liittyvän Bangkokissa aiemmin tapahtuneisiin räjähdyksiin. Kuulemamme kolme pamausta olivat olleet ääniä siitä, kun poliisit olivat korkeapainevesiaseella ampuneet skoottereita varmistaakseen, ettei mahdolliset pommit räjähdä tutkinnassa. 


Että sellasta rentoa lomailua Hua Hinissä!

Tämän uutisen jälkeen uskaltauduimme matkaamaan seuraavana päivänä junalla Bangkokiin, josta hyppäsimme aamujunaan kohti Thaimaan rajaa - kauas pommiuhkista. Huhhuh!


Kuumotusten juna-asema ja pari polliisia

Junamatka Kambodzan ja Thaimaan rajalle sujui sitten vähän lepposimmissa merkeissä. Maistelimme paikallisia herkkuja junanvaunua pitkin kulkevilta kauppialta ja koitimme jutella samassa loosissa istuneen paikallismiehen kanssa, vaikkei meillä ollut yhteistä kieltä. Sen verran ymmärsimme toisiamme, että hän ymmärsi että olemme Suomesta ja me ymmärsimme, että kannattaa maistaa paikallista hedelmää ohimenevältä kauppiaalta.. Hyvää oli! :P


Paikallismiehen suosittelemaa hedelmää juna-eväänä
Olimme etukäteen  lukeneet Kambodzan ja Thaimaan välisen rajan ylittämisestä vaikka minkälaisia huijaustarinoita ja odotimme mielenkiinnolla millainen rajanylitysspektaakkeli meillä olisi edessä...

Ensimmäinen otollinen turistien huijauspaikka olisi kuulemma ollut junan pysähdyspaikka nimeltä Aranyaprathet, mutta yllätykseksemme junarataa oli jatkettu yhden pysäkin verran! Aranyaprathetista meidän olisi pitänyt ottaa tuktuk rajanylityspaikalle, mutta kiitos uuden pysäkin säästyimme ensimmäisiltä huijausyritykseltä! Jatkoimme siis yhden pysäkin verran matkaa uudelle pysäkille nimeltä Ban Klong Luk Border Station, josta pääsimme kätsysti kävellen rajan ylityspaikalle. :)


Asemalle päästyämme kävimme paikallisella torilla syömässä thaikkuruokaa vielä viimeisen kerran ennen Thamaasta poistumista. Sen jälkeen poistuimme rajan yli Kambodzan puolelle. 


Päästyämme rajan yli "ei kenenkään maalle" vastassa oli mielettömästi kaupustelijoita sekä kasinoita. Thaimaassa uhkapelaaminen on kiellettyä ja ilmeisesti "ei kenenkään maalla" käydään pistämässä kaikki Ismot kasinolle.?

Selvisimme kaupustelijajoukkojen läpi Kambodzan viisumitoimistolle, joka on kuuluisa siellä kukoistavasta korruptioistaan. Kambodzan viisumi maksaa tasan 30$, mutta viisumitoimiston työntekijöiden keskuudessa on yleistä pyytää pientä taskurahaa "nopeasta käsittelystä". Netistä lukemiemme tarinoiden perusteella olimme varautuneet kunnon korruption vastaiseen taisteluun, mutta pääsimme todella helpolla!

Meiltä toki myös pyydettiin tätä kyseistä korruptiomaksua, sillä viisumivirkailija kirjoitti erillisille paperilapulle viisuminhinnaksi 30 dollaria + 100 bahtia (n. 3 euroa), vaikka toimiston seinällä luki selkeästi hinta 30 $. Kieltäydyimme maksamasta ja osoitimme seinällä olevaa virallista hintaa. Tämän seurauksena virkamies pyysi meitä menemään odottamaan - lähes tyhjään toimistoon. Meidän lisäksemme viisumia oli hakemassa 3 muuta, jotka maksoivat mukisematta taskurahat ja poistuivat viisumeineen. Seurailin kiinnostuneena tilannetta ja varauduin odottamaan pitkään. Siinä vaiheessa kun kaivoin kirjan esille, meidät pyydettiin takasin tiskille. Saimme viisumit hintaan 30$, emmekä odottaneet kun muutaman minuutin! JEE!

Passintarkastusten ja muiden rajanylityshärdellien jälkeen tarvitsimme vielä kyydin Poipetista Siem Reapiin. Koska kello oli jo yli 2, ei julkisia kulkuneuvoja Siem Reapiin kulkenut, joten jouduimme turvautumaan paikalliseen "taksiin". Taksin saaminen kävi sinänsä helposti, koska kyydin tyrkyttäjiä oli paljon ja olimme lukeneet netistä etukäteen, mitä kyydin Poipetista Siem Reapiin pitäisi maksaa.

Eräs kuski tarjosi kyytiä 30 dollarilla, mutta saimme tingattua hinnan 16 dollariin, sillä ehdolla että odotimme että kuski käy kalastamassa muita kyytiläisiä lisäksemme. Odotellessamme kuskia, meiltä kävi muutama muu kysymässä minne matka, mutta kuski kenen kanssa ehdimme tehdä jo diilin, hätisteli muut kyyditsijät pois. :D Lopulta kuski palasi yhden paikallisen naisen kanssa ja pääsimme matkaan. Matka Poipetista Siem Reapiin oli hauska, sillä Kambodzalaiset ovat nauravaista ja rentoa porukkaa. :D 


Pääsimme siis turvallisesti perille Siem Reapin homestayhin ja vältyimme korruptiomaksuilta. Kuulemisiin!


Rakkaudella,
Tiia

Kommentit

Suositut tekstit